Minä isona. Vaarallinen pelottava ja monimutkikas termi. Eläisinkö enää silloin, eläisinkö edes ensi kesänä enää? Selviydyin päivästä ja toisesta sellaisesta. Saatoin tehdä sopimuksia päivien päähän, mutta että kuukaudien, saatika vuosien. Liian riskialtis ajatus. Kunhan selviäisin huomisesta olisin iloinen.
Helpolla päästessä voisimme vastata isoja, mutta kun kysymystä alkoi todella pohtimaan ei se ollutkaan niin yksinkertainen. Milloin olisimme isoja? Mitä kattaa sana "tulisi"? Miksi siinä on vain mitä? Voisiko minusta tulla vain yhtä. Eikö minusta voisi tulla herra konstaapeli lekuri kukkakauppias kotirouva suuri maailman pelasta Oona? Mikä sitä estäisi. Valinta kaikkien noiden välillä oli kovin hankala. Valinta oli aina hankala. Joskus oli monta kiinnostavaa vaihtoehtoa vähän liikaakin ja välillä vaihtoehdot olivat kaukaisia ja epäselviä.
Löve: jaida huomiseen tuijottava herra konstaapeli lekuri kukkakauppias kotirouva suuri maailman pelasta Oona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti